Vepsäläisen blogi

Liiton kehittämisestä

2009-08-13T09:20:00.000-07:00

Ajattelin kantaa korteni kekoon liiton kehittämiskeskusteluun, vaikkakin pidän näiden asioiden puimista julkisissa blogeissa hieman vastenmielisenä. Listaan nyt muutamia näkemiäni ongelmia ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.

1. Työryhmät

Tämän vuoden malli on ollut kaikin puolin huono ratkaisu. On perustettu epämääräisiä ryhmiä, joilla ei ole oikein mitään selkeää tehtävää, johtajaa saatikka vastuuta. Mielestäni työryhmille tuleekin antaa selvä tehtävä kun sellainen perustetaan. Lisäksi ryhmien koostumus tulee miettiä niin, että niihin saadaan parhaat voimamme ja asiasta oikeasti kiinnostuneita ihmisiä.

Seuraavalle vuodelle voisi muodostaa esimerkiksi seuraavat työryhmät: kuntatyöryhmä, taloustyöryhmä ja koulutuspoliittinen työryhmä. Kuntatyöryhmän vetäjä olisi vähintäänkin valtuutettu jossain kaupungissa tai kunnassa. Loput jäsenet koottaisiin valtuutetuista, kunnallisella sektorilla toimivista jäsenistä tai muuten ansioituneista kunnallispoliittisista toimijoista. Työryhmän tehtävänä olisi yksinkertaisesti luoda pohja kunnallispoliittiselle ohjelmalle ja antaa ehdotuksia Paras-hankkeen eteenpäinviemiseksi. Tämän dokumentin työryhmä olisi velvollinen luovuttamaan liittohallitukselle, joka voisi käyttää sitä pohjana kunnallispoliittisissa avauksissaan. Liitto myös antaisi työryhmälle sen vertaa rahaa käyttöön, että matkakustannukset kokouksista saadaan katettua.

Taloustyöryhmä pohtisi kuinka selviämme taantuman aiheuttamasta velkataakasta, joka meidän sukupolven niskaan on kaatumassa. Työryhmään pyrittäisiin etsimään substanssiosaamista kattavasti eri aloilta, niin yksityiselle sektorille suuntautuneesta jäsenistöstä kuin julkisella puolella talouden kanssa tekemisessä olevista jäsenistä.

Koulutuspoliittisen työryhmän tehtävänä olisi muodosta näkemys Kokoomusnuorten koulutuspoliittisesta mallista, joka Suomessa vallitsisi 5-10 vuoden kuluttua. Tähän työryhmään tulisi substanssia löytyä erittäin paljon jäsenistöstämme. Tarvittaisiin edustusta tasamäärin joka koulutusasteelta ja mahdollisesti ihmisistä, jotka ovat joissain koulutukseen liittyvissä luottamustoimissa tai vaihtoehtoisesti töissä koulutuksen parissa.

Tämä malli ei tarkoita että työryhmät olisivat suljettuja kuppikerhoja, mutta parhaan mahdollisen kokoonpanon aikaansaamiseksi joudutaan usein tekemään työtä. Lisäksi työryhmän toimintakyky kärsii sen kasvaessa liian suureksi. Työryhmiä voidaan perustaa niiden asioiden pohjalta, jotka näemme liittona tärkeinä. Tärkeää on myös osata vaatia tuloksia näiltä työryhmiltä. Innostusta tulisi riittää, sillä näiden kautta vaikuttaminen tulisi olemaan varsin konkreettista.

2. Liittovaltuusto

Kannatan lämpimästi liittovaltuuston perustamista liittohallituksen ohelle. Liittovaltuusto koostuisi 25 edustajasta ja valtasuhteet määräytyisivät piirien koon mukaan, kuitenkin niin että jokaisella piirillä on aina vähintään yksi edustaja liittovaltuustossa. Ja ei, en ole laskenut mitenkä valtasuhteet jakautuisivat, eikä se minua kiinnosta.

Liittovaltuuston tehtäviä olisi esimerkiksi valita työryhmät ja kenties valvoa niiden toimintaa hallituksen kanssa, lisäksi liittohallituksen sparraaminen ja keskustelun herättely olisivat oleellinen osa liittovaltuuston toimintaa. Tärkein tehtävä liittovaltuustolla olisi kuitenkin sen kasvattava tehtävä ja toiminta foorumina, jossa puidaan niin poliittisia kuin järjestöllisiä asioita. Kasvattavalla tehtävällä tarkoitan tässä sitä, että ennen liittohallitukseen menemistä olisi paikka näyttää kyntensä liiton tasolla, sekä verkostoitua muiden kanssa.

Liittovaltuusto kokoontuisi pari – kolme kertaa vuodessa, joten liiton taloutta se tuskin kaataisi. Tällä järjestelyllä myös taattaisiin kontaktipinta kaikille piireille liiton toimintaan, sillä maakunnille on pääsääntöisesti ollut tärkeätä edus liittohallituksessa, mikä onkin varsin ymmärrettävää, sillä harvassa maakunnassa on kansaedustajien avustajia tai muuta järjestöväkeä. Tämä puolestaan varmasti laukaisi nykyisiä jännitteitä liiton sisällä.

3. Liittohallitus

Liittohallituksen suurin ongelma on mielestäni sen koko: 1 + 2 + 10. Se on liian suuri jotta se pystyisi tehokkaaseen toimintaan. Varsinkin nykyisellä, varsin konsensushakuisella linjalla, on päätöksenteko lähes mahdotonta. Lisäksi valitettavan moni lähtee liittohallitukseen varsin nuorena, vaikkei välttämättä ole vielä täysin valmiina saappaisiin, jotka liittohallitusedustajan tulee täyttää.

Liittohallituksen kooksi riittäisi mielestäni varsin hyvin 1 + 1 + 5. Tärkeintä tässä uudistuksessa olisi se, että liittohallitukseen pyrkivällä tulisi olla tukea varsin laajalta alueelta liiton sisällä, enää yhden piirin äänet eivät takaisi jokavuotista kiintiölihapaikkaa. Liittovaltuusto toimisi tässä hyvänä areenana ehdokkaille, jotka saisivat näyttää kykynsä. Väitän että tällä järjestelyllä saisimme valittua järjestömme parhaat kyvyt liittomme johtoon.

Lisäksi liittohallituksen kokouksissa tulisi edustajien lisäksi olla paikalla pääsihteeri. En näe mitään syytä, että työntekijät ovat läsnä kaikissa päätöksissä, joita liittohallitus tekee. Mitä lisäarvoa se tuo? Ja en tiedä yhtään yritystä jossa yrityksen hallituksen kokouksessa on myös alaiset paikalla.

4. Työntekijäpolitiikka

Nyt kun olen toiminut vuoden päivät henkilöstöpäällikkönä, olen oppinut katsomaan työntekijäpolitiikkaamme hieman analyyttisemmin kuin opiskeluaikoina. Tarvitsisimme ehdottomasti työnkuvien selkeyttämistä ja erityisesti piirisihteereille selkeän koulutusjärjestelmän, jolla uudet työntekijät saadaan nopeasti ajettua sisään toimintamalleihimme. Myös työsuhteiden pituudet tulee suunnitella vaalikausien mukaan ja pitää niiden pituudet kurissa. Järjestömme työpaikat eivät missään nimessä ole eläkevirkoja, vaan väliaikaisia ponnahduslautoja, joissa hyvin pärjäämällä voi jatkaa eteenpäin virkamies- tai poliitikkourallaan.

Piirisihteereiden osalta on syytä ottaa tarkasti huomiaan piirien erityiset piirteet ja näihin vastaukset yleensä löytyy juuri kyseisestä piiristä, ei keskustoimistolta. Piirisihteereiden toimintaa tulee aktiivisesti seurata myös liittotasolta, jos piirihallitus ei siihen itse tarpeeksi hyvin kykene.

Tässä vain osa ajatuksistani joita olen pohtinut liiton kehittämisen kannalta. Organisaation kehittäminen ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan väline, jotta voimme toteuttaa oikeaa tehtäväämme. Ehdottamani järjestelmän kautta meillä olisi tarjota selkeä vaikuttamiskanava 30 - 40 innokkaimmallamme jäsenelle liittotasolla, ja samalla voisimme parantaa tärkeimmän poliittisen elimemme, eli hallituksen toimintakykyä. Aion myös valmistella tästä mallista liittokokousaloitteen ja toivon että asian tiimoilta käytäisiin hyvä keskustelu liittokokouksessa. Toivoisinkin kommentteja ja parannusehdotuksia ehdottamaani malliin.

Suo, kuokka ja Vuotos

2009-02-06T14:46:00.000-08:00

Suo - tuo maaperän persreikä, tuottaa metaania eikä siihen liittyvistä asioista ole sopiva puhua. Meillä Suomessa tätä joutomaata on ainoastaan noin 10 miljoonaa hehtaaria, eli neljännes koko maapinta-alastamme. Suolla on kolme järkevää käyttötapaa: Nostaa turvetta, tehdä siitä järvi tai metsittää suo. Suomessa on kuitenkin päätetty valita lakkojen poiminta ja suopotkupallo, tosin on vain ajan kysymys milloin nämäkin aktiviteetit kielletään luonnonsuojelun nimissä.

Viime keskiviikkona tuli riemu-uutinen kaikille helsinkiläisille punaviherhipeille, kun kerrottiin, ettei uuteen vesilakiin tule ns. Vuotos-pykälää. Eli pykälää, jolla voitaisiin kiertää tuomioistuinten päätös kansallisesti tärkeissä kysymyksissä. Näin ollen Vuotos-hanketta saatiin jälleen lykättyä ainakin vuoteen 2011 saakka. Eikö juuri nyt olisi ollut hedelmällinen aika aloittaa keskustelu Vuotoksen rakentamisesta? Lama kolkuttelee oven takana, ja elvytystä kaivataan. Vaan ei, tehdään päätökset vasta sitten kun meillä on turpeet housuissa!

Olen ollut Vuotoksen rakentamisen vankkumaton kannattaja jo viisivuotiaasta lähtien, jolloin vierailin tuolla ”kauniilla” seudulla. Veikkaan että monikaan Vuotoksen luotoarvoista ja ainutlaatuisuudesta vauhkoava ei ole paikanpäällä vaivautunut vierailemaan. Itse muistan paikasta sen verran, että siellä oli sitä rämettä, ja sitten sitä rämettä oli vielä vähän lisääkin. Muuta ei näkynyt. Suomi on täynnä tuota samaa kansallismaisemaa Iisalmesta Kemijärvelle saakka, mutta on vaan päätetty, että juuri tämä paikka on se johon ei saa koskea, sehän on kuitenkin 2 ‰ soistamme!

Vuotos tuottaisi energiaa 35MW, mutta alajuoksulle tuottamine yhteisvaikutuksineen energian määrä nousee 100 -120 MW. Määrä vastaa noin 0,5 % prosenttia Suomen energian tarpeesta. Tärkeintä Vuotoksessa ei kuitenkaan ole sen tuottaman energian määrä, vaan sen laatu. Vesivoima on ns. säätövoimaa, jolla voidaan tasoittaa energian kulutuspiikkejä. Tämä laskee energian hintaa, sekä vähentää fossiilisten vaihtoehtojen käyttöä. Lisäksi Vuotoksen tuomat välilliset hyödyt paikallisille kunnille kiinteistöverojen ja muiden verotulojen kautta ja paikallisia työllistävä vaikutus olisivat varmasti mukava lisä kovia kokeneelle Itä-Lapille.

---
Turpeesta puhuttaessa emme toki voi syyttää ainoastaan poliitikkojamme. Tämän oman ruskean kultamme mitättömäksi tekemisestä saamme kiittää EU:n ympäristöpoliittisia määritelmiä, jossa turve luokiteltiin hitaasti uusiutuvaksi luonnonvarakasi, eli johonkin kivihiilen ja puun hämärään välimaastoon sijoittuvaksi energian lähteeksi. EU:n tasolla turve onkin toki helppo määritellä pahaksi, sillä turvetta jäsenmaiden alueelta löytyy lähinnä Suomesta ja Irlannista, ei liiemmin Saksasta tai Ranskasta. Määritelmää tehtäessä unohdettiin myös täysin tuotantoon muutetun suon jälkikäyttö, joka on yleensä metsittäminen, vaikkakin tämä on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia.

Vaikkakin turpeesta tehtiin päästökaupan myötä kohtuuttoman kallista, käytetään sitä silti Suomessa kiitettävissä määrin. Muun muassa Kuopiossa päätettiin pari vuotta sitten, että Kuopion Haapaniemen voimalaa kehitettään nimenomaan käyttämään turvetta, jätteen polttamisen sijaan. Miksi näin, vaikka tiedettiin että turve on kallis energiamuoto ja jätteen polttaminen olisi edullisempaa niin kuluttajan kuin ympäristönkin kannalta? Kerron seuraavaksi oman, ei mihinkään pohjautuvan salaliittoteorian aiheesta.

Kuopion Energia on liikelaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Kuopioon. Jätekukko on puolestaan liikelaitos, joka vastaa Kuopion jätehuollosta, tulot perustuvat asukkaiden maksamiin jätemaksuihin. Vapo Oy puolestaan tuottaa turvetta, jota se myy Kuopion Energialle. Kuopion Energialle syntyy tarve uudistaa omaa voimalaitostaan vastaamaan lisääntynyttä kysyntää. Vaihtoehdoiksi otetaan turve ja jätteiden polttaminen. Kuopion Energia vakuuttaa kaupungin johdon siitä, että turve on paras vaihtoehto, sillä tarvittavaa teknologiaa jätteiden polttamiseen ei vielä ole, vaikkakin samaan aikaan lähes kaikki jätteet käytetään energian tuottamiseen Saksassa ja Ruotsissa, sekä muualla Suomessa on rakenteilla useita jätteenpolttolaitoksia. Kaupungin johto hyväksyy selityksen ja jätteiden polttaminen hylätään vaihtoehtona – samahan se on millä se sähkö tuotetaan. Vai onko?

Kaikki tiedämme että teknologia jätteiden polttamiseen on käytettävissä ja turve on kallista, mutta miksi ihmeessä silti halutaan torpata tämä vaihtoehto? Itse Kuopion Energialle lienee sama millä se energian tuottaa, mutta entä Jätekukko ja Vapo? Turpeen käyttö jätteiden sijaan on nimittäin näiden molempien etu: Vapon hyötyä ei tarvinne selittää, mutta myös Jätekukko hyötyy, kun sen jätteitä ei polteta, sillä muuten se joutuisi kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa jätteiden myynnistä Kuopion Energialle. Jätekukollahan on vakaa tilanne jätteiden huollossa jo nyt, joten miksi mennä muuttamaan toimivaa liikeideaa?

Uskonkin että näiden kolmen toimijan kesken on tehty kultainen kädenpuristus, että jätteiden polttaminen tulee estää Kuopiossa. Kuopion Energian johto sumuttaa päättäjät ja Vapo sekä Jätekukko tarjoavat konjakit. Myöskään kaupungin talouteen moinen järjestely sopii vallan mainiosti, sillä onhan sillä silloin kaksi hyvin tuottavaa liikelaitosta. Ainoa häviäjä on Kuopion asukas, joka joutuu maksamaan omasta pussistaan kallista sähkölaskua ja jätteidenhuoltomaksua, kun vaihtoehtona olisi ollut halvempi sähkölasku ja kilpailu siitä mikä yhtiö kantaa halvimmalla roskasi voimalaitokseen. Miten tarina olisi päättynyt, ellei Jätekukko ja Kuopion Energia olisi itsenäisiä liikelaitoksia, vaan kaupungin yksiköitä, joiden tarkoitus olisi palvella Kuopiolaisia?

Lääkelaitoksesta ja Kuopion yliopistosta

2009-01-19T16:16:00.000-08:00

Jotenkin tuntuu, että lääkelaitoksen siirtämisestä Kuopioon on tehty finanssikriisiäkin suurempi uutinen mediassa. Mielestäni kyseessä on kuitenkin varsin onnistunut alueellistamisratkaisu, sillä Kuopion yliopiston tarjoamia etuja ei voitane kiistää. Mielipiteeni ei perustu siihen, että koen itseni edelleen kuopiolaiseksi, joten valotan hieman aiempia mielipiteitä Kuopion yliopiston ja hyvinvointikeskuksen kehittämisestä.

Vastustin kauppatieteiden koulutusta Kuopiossa, sillä en kokenut siitä suurtakaan hyötyä Kuopiolle saatikka Kuopion yliopiston akateemiselle yhteisölle. Kauppatieteet kuitenkin nostettiin ykkösasiaksi, ikään kuin palkkioksi, Itä-Suomen yliopiston perustamisesta. Lopulta kauppatieteet saatiin Kuopioon ja yliopistolla hypittiin riemusta. Samaan aikaan kuitenkin Kuopion yliopisto on pyrkinyt profiloitumaan hyvinvointiyliopistona, jonka osaaminen keskittyy kaikkeen hyvinvointiin liittyvään, biotieteistä terveystieteisiin. En voinut ymmärtää, kuinka kauppatieteet pystyttiin nostamaan hammaslääketieteellisen koulutuksen yli, aloituspaikkakisassa.

Lopulta tutkittuani yliopistojen rahoitusta tajusin, että kyse on rahasta. Kauppatieteilijöiden liukuhihnakoulutus ei maksa yliopistolle juuri mitään hammaslääkärin koulutukseen verrattuna, mutta heidän valmistuttuaan heistä saatava raha on kuitenkin varsin suuri. Kymmenet liukuhihnakylterit siis takaavat yliopistolle sievoisen summan OPM:n rahoista.

Suoritin kauppatieteiden approbaturin syksyllä 2005, ja ainakin tuolloin koulutuksen taso oli päätä huimaava: kolme massaluentoja ja 1 X 2 – tentti. En usko että Kuopiossa on tarkoituskaan käyttää kauppatieteilijöistä saatavia rahoja kauppatieteiden kehittämiseen, vaan johonkin aivan muuhun – ehkä hyvä näin. Omia johtopäätöksiä jokainen voi tehdä siitä, että alueellinen kehitys oli yksi suurimmista perusteluista millä kauppatieteitä Kuopioon kammettiin, mutta heti päätöksen jälkeen ryhdyttiin ajamaan alas juuri paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmaa.

Ja takaisin lääkelaitokseen… Mediassa on mielestäni unohdettu täysin kaikki lääkelaitoksen siirtämistä puolustavat argumentit. Kuopion yliopiston hyvinvointikeskittymä on lääketieteen, farmasian, terveystieteiden ja biotieteiden osalta kansainvälisestikin tunnustettu. Eikö siis Suomen kokoisen valtion ole tässä tilanteessa pyrkiä tekemään juuri Kuopion kaltaisia osaamiskeskittymiä? Mielestäni lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon on kaukana alueellistamisesta, kyse on järkevästä kansallisesta hankkeesta, jolla voidaan katsoa olevan monia synergiaetuja. Puhetta mediassa on johtanut lääkelaitoksen työntekijät (joista käsittääkseni suurin osa on saanut koulutuksensa juuri Kuopion yliopistossa), lääkelaitoksen sooloileva johtaja sekä Helsinkiläiset kokoomuspoliitikot, jotka ovat omaksuneet monessa asiassa paikkansapitävän mantran: ”alueellistaminen on aina pahasta”.

Lääkelaitoksen henkilökunnan lausunnot tuovat välittömästi mieleeni taannoisen Tehy – taistelun, jossa Tehyläiset saivat koko Suomen varpailleen, uhkailemalla joukkoerolla ja terveydenhuollon lamaannuttamisella. Lääkelaitoksen henkilökunta on toiminut täysin samoin. Ensiksi maristaan, sitten uhkaillaan koko lääkevalvonnan lamaannuttamisella. Se on varmasti mahdollista, mikäli siihen työntekijöille annetaan siihen mahdollisuus. Kyse on kuitenkin kansallisesta hankkeesta, eikä sitä parin sadan Ay-liike saa torpata.

Kuopion yliopisto on saanut nyt lähes kaiken haluamansa, ja ehkä hieman enemmänkin, sillä hammaslääketieteellisen koulutuksen aloittaminen näyttää jo varsin todennäköiselle. En tiedä onko Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ollut poliittinen nero ja ajatellut kaiken jo valmiiksi, vai onko Kuopiolla käynyt vaan todella hyvä tuuri. Ensimmäiseen vaihtoehtoon en jaksa uskoa, mutta Kuopion onni on ollut, että kauppatieteiden ajamisesta tehtiin elämän ja kuoleman kysymys, vaikkakin heppoisilla perusteilla. Hyvä on myös että alueellistettu lääkelaitos saadaan oikeaan kotiinsa – Kuopioon.

Hyvä päivä oikeusministeriössä ja hieman retoriikasta

2009-01-14T16:18:00.000-08:00

Aamulla Yle uutisoi että pedofiilejä saatetaan tulevaisuudessa lääkitä seksuaalisuutta lamaavilla lääkkeillä. Tämä Kokoomusnuorissa paljon keskustelua osaksi saanut aihe on siis realisoitumassa lakiesitykseksi. Mielestäni lääkehoito soveltuu erittäin hyvin Suomen ylilöyhään seksuaalirikollisten kohteluun, joka on koitellut oikeustajuani jo pitkään. Lääkehoito ei kuitenkaan poista tarvetta rangaistusten tiukentamiselta.

Kun kuulin muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa tästä ajatuksesta, esiteltiin se minulle seuraavasti: ”kemiallinen kastraatio pedofiileille”. Kyse on siis täysin samasta asiasta kuin nyt ylen uutisoima lääkehoito. Vastustin asiaa kiivaasti, sillä kemiallinen kastraatio ei kuulosta kovin oikeudenmukaiselle. Sittemmin asiaan perehdyttyäni olen toki siirtynyt vahvasti lääkehoidon kannalle.

Kokoomusnuoret voisivatkin ottaa kemiallisesta kastraatiosta itselleen vaarin. Mitkä ovat tämän aggressiivisen retoriikan edut? Itse en ainakaan niitä keksi, sillä loppujen lopuksi kaikki häviävät; Räyhäretorikot eivät saa asialleen kannatusta, asian vastustajat eivät jaksa ottaa hyvästä asiasta selvää, vaan vastustavat sitä, sillä se vain kuulostaa pahalle, ja suuri yleisö pitää taistelua lähinnä naurettavana.

Samanlainen retorinen ankka ollaan aikaansaamassa perustulon kanssa, joka on nerokkaasti nimetty negatiiviseksi tuloveroksi. Kyseessähän on jälleen sama asia kerrottuna vain toisin. Mitkä mahdolliset hyödyt tällä sanahirviöllä jälleen saavutetaan, sillä Kokoomusnuorten sisällä vallitsee jo suuri konsensus perustulon oikeudenmukaisuudessa. Enää tarvitsee vain markkinoida ajatusta järjestön ulkopuolelle. Ainakin itse vaihtaisin oman sosiaaliturvani mieluummin johonkin tuloon kuin johonkin negatiiviseen.

---

Tänään oikeusministeriö myös tiedotti ehdotuksesta parantaa avopuolison suojaa omaisuudenjaon osalta (http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1231479443938). Otan ehdotuksen lämmöllä vastaan, sillä tällä hetkellä avoliittojen käsittely on varsin sekavaa: avopuoliso katsotaan elatusvelvolliseksi eläessään, mutta ei kuollessaan.

Tämän vuoden alusta poistui myös puolison tulojen vaikutus puolison opintorahan asumislisään. Puolisoksihan lasketaan tässä tilanteessa myös avopuoliso. En tiedä jatketaanko avopuolison tulojen vaikutusten poistamista myös muihin sosiaaliturvan muotoihin. Mikäli näin on, tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa avopuolisoita katsotaan samalla tavalla sosiaaliturvan silmissä, kuin omaisuuden jaossakin.

Tavoitteeksi tulee ottaa analogisen suhteen määrittäminen elatusvelvollisuudelle. Mikäli puolison tulojen ei katsota vaikuttavan toisen puolisen sosiaaliturvaan tai etuuksiin, ei myöskään oikeutta omaisuuteen synny ja toisin päin. Kannatan J-P Roosin ehdotusta, että avopuolisot voisivat itse valita tapansa, jolla heitä valtion silmissä kohdellaan.

Uutta maybe?

2009-01-07T13:29:00.000-08:00

Pitipähän poistaa vanhat kirjoitukset, sillä en jaksanut korjata kaikkia kirjoitusvirheitä. Viimeisin kirjoitukseni olis vuodelta 2007, jolloin ihmettin miksi Juha Valjakkala vapautetaan. Olin iloinen että olin tuolloin oikeassa, sillä vapaushan keski kokonaiset kaksi kuukautta.

Seuraavaksi ehkä ryhdyn ennustamaan taloutta...

Pitkästä aikaa mä taas olen tämän tehnyt...

2008-05-11T10:46:00.000-07:00

Niin kyse nyt ei ole hienosta spedeshow -kappaleesta, vaan siitä että postasin tänne taas pitkästä aikaa. Syy löytyy siitä, että 7.5.2008 kristillisten valtuutettu Björn Cederberg kirjoitti aikamosita huttua lehteen. Päätin tomerana poikana tehdä vastineen.

Tällainen siitä sitten tuli:

Savon Sanomissa 7.5. kirjoittanut kristillisdemokraattien valtuutettu Björn Cederberg ihmetteli miksi Kuopion kaupunki tukee Rockcock – festivaalia. Cederberg myös ansiokkaasti analysoi festareilla esiintyvien orkestereiden nimiä, ja veti niistä johtopäätöksen, että tapahtuman tarkoitus on luoda epäjärjestystä.

Viime vuoden Rockcock sai paljon negatiivista julkisuutta festarialueen liepeillä tapahtuneiden häiriöiden vuoksi. Erityisesti festarialueen edessä tapahtunut huostaanottotapaus nostatti paljon kohua. Syyttävät sormet kohdistettiin välittömästi Rockcockin suuntaan ja yksittäisten ihmisten
hölmöilyjen vuoksi vaadittiin koko tapahtuman lopettamista.

Erityisesti huostaanottotapauksen käsittely puistatti jo silloin päätäni. Mediassa luotiin kuva, ettei moista olisi tapahtunut ilman Rockcockia. Rohkenen väittää, että huostaanottoon olisi ollut syytä ilman kyseistä tapahtumaakin, Rockcock toi sen vain esille, joka antoi yhteiskunnalle mahdollisuuden puuttua tapaukseen.

Olen Cederbergin kanssa täysin samaa mieltä siitä, ettei kaikilta häiriöiltä pystytä välttymään, vaikka järjestysmiesten määrää lisättäisiin roimasti. Tämän osoitti myös pastori Cederberg joukkoineen vappuaattona torilla, joka ohikulkijan silmin oli todellinen Cradle of Filth.

Kirjoituksessa vitsailtiin myös Rockcockin siirtämisestä saareen kuten Joensuun Ilosaarirockin. Ilosaarirock on kuitenkin järjestetty jo vuosikaudet laulurinteillä, yhtä kaukana Joensuun keskustasta kuin Rockcock Kuopion torilta, ja alkuperäinen Ilosaari puolestaan sijaitsee keskellä Joensuuta.

Joensuun lisäksi festareita on järjestetty vuosikymmeniä ympäri Suomea, mutta Kuopio sai omansa vasta muutama vuosi sitten. Nyt tämän hienon tapahtuman ylle pyritään julistamaan Anathema, vaikka meidän tulisi riemuita siitä, että ensimmäistä kertaa Kuopioon on saatu joukko todella kovia kansainvälisiä ja kotimaisia nimiä.

Kuopion kokoisessa kaupungissa löytyy kyllä tilaa heille, jotka tahtovat veisata virsiä vappuna torilla ja myös viikonlopun verran meille, jotka tahtovat nauttivat hyvästä raskaasta musiikista omassa kaupungissamme. Kuopio ansaitsee Joensuun veroiset rockfestarit, jottei kaunis kaupunkimme vaivu Katatoniaan.

Antti-Pekka Vepsäläinen
Musiikin ystävä
Kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Kuopio

Käykää myös lukemassa kirjoitus johon vastasin:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/ryhdikkyyttä-tukipolitiikkaan(121333).ece

härski kokki

2007-12-11T04:48:00.000-08:00

Hei!

Edellistä omaa blogausta lukiessani huomasin, että en osaa kirjoittaa. Masentaa. Ehkäpä se korjautuu kirjoittamalla lisää.

Tänään ihmetyttää linnanjuhlissa esiintynyt kokki. Tanssisaliin jääneet julkisuuden kipeät pikku poliitikot ovat kateellisia kun kamerat kuvasivat puolet tanssista Tarjaa & Penaa ja puolet ajasta käytettiin keittiömestarien valssaamisen seuraamiseen. Hyvä näin!

Tanssi ja laulu orkesteriltamme, rancalta eli härskiltä tulla tupsahti uusi kolmen sikermän julkaisu. Sitä voi käydä kuuntelemassa osoitteessa: www.mikseri.net/ranca . Ensimmäistä kertaa olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Hyviä biisejä, vaikka itse sanonkin.

Oheinen kommentti lämmitti mieltäni, kiitoksia siitä!

” Onpas tylsää... Ei tämä oikein toimi... Ei tässäkään biisissä ole yhtään mitään uutta mitä kokisin kauhean mielenkiintoiseksi... Hirveetä kaupallista musaa joka ei tuo mitään mielenkiintoista mielikuvaa yhtään mistään... Jotenka tuntuu siltä kuin olisin kokenut tämän biiisin ennenkin... En saanut mitään irti... Koittakaa tehä jotain uutta ja erikoista?”

Hovioikeus ja Yle-Extra

2007-12-03T04:23:00.000-08:00

3.12 eli toissapäivänä tuli uutinen että Nikita Joakim Fouganthinen, tuttavammin Juha Valjakkala pääsee ehdonalaiseen Kuopion vankilasta. En ole oikea ihminen arvioimaan onko hän vapautensa ansainnut vai ei, mutta sen pystyn sanomaan, että todella ihmettelen mikä on presidentin asema yhteiskunnassamme.

Nimittäin noin kaksi kuuakutta sitten Presidenttimme Tarja Halonen eväsi Valjakkalan armahdusanomuksen. Miksikö? Ilmeisesti kymmenkunta pakoyritystä, joista viimeinen vuonna 2006 painoivat. Nyt kuitenkin kaksi kuukautta myöhemmin Helsingin hovioikeus myönsi Valjakkalalle ehdonalaisuuden. Mikä on Presidentin rooli siis yhteiskunnassamme? Olen tähänkin asti pitänyt sitä nykyään varsin mitättömänä, mutta nyt tämän jälkeen se sitä voidaan pitää olemattomana. Jos meille valitaan "arvojohtaja" kuuden vuoden pestiin, niin pitäisi hänen sanomisensa noteerata ja pitää mielessä sentään yli kaksi kuukautta.

Kun kuulin uutisen että yle-Extra lakkautetaan ei se paljoa minua ensin hetkauttanut, hyvin ymmärrettävää sillä en ollut koskaan mitään kanavalta katsonut. Päätin kuitenkin ihan mielenkiinnosta illalla katsoa mitä extraa yle minulle vielä tällä hetkellä tarjoaa. Avaan kanavan, sieltä tulee Mokoman uusi loistava musiikkivideo. Musiikkivideo loppuu studiossa istuu Marko Annala ja Kuisma Aalto, how nice. Sitten ruutuun ilmestyy "noin seitsemän uutiset", enpä ole pitkiin nauranut noin hyvin, sillä eihän Suomessa olla nähty poliittista satiiria noin kymmeneen vuoteen ja silloin en sitä vielä ymmärtänyt.

Extralta siis tulee jotain muuta musiikkia kuin ääliötanssijumputuspaskaa, erittäin kärkevää poliittista satiiria ja mielenkiintoisia haastateltavia, ei siis ole mitään mutua vaihtoehtoa kuin lakkauttaa moinen! Kakkoselta tulee sentään Britannian huonoimman kuskit ja jotain tun karaokevisailua, säästetään ne.

Noin seitsemän uutisia voi katsoa seuraavasta osoitteesta:

http://www.youtube.com/user/lehtivideo

Eritoten suosittelen 27.11 jaksoa jossa uutisoidaan ylen kustannussäästöistä. "Yle perustelee kustannussäästöjään varautumiselle tulevaisuuden kustannussäästöjen varalle. Yle kustannussäästää lakkauttamalla vittu kaiken"

Kuuminta hottia

2007-12-03T03:55:00.000-08:00

Pikkuiset kädet ovat käyneet ja Kokoomusnuorten liittokokouksen jälkeen blogeihin on ilmestynyt tekstiä kuin sieniä sateella. Kun nyt niin moni jorinoitaan ihmisten silmille luo täytyy sen olla hauskaa - mie halluun myös! Tänäänpä siis aloitan nillittämisen internetin ihmeelliseen maailmaan.

Ensimmäisenä tekstinä ajattelinkin julkaista pienen puheen, jonka pidin pikkujouluissamme. Oli muuten hyvät kemut, vaikka paljon toivottua piirihallituksen tiernapoikia ei vielä tänä vuonna esitettykään, mutta ehkäpä sitten ensi vuonna.

Nyt siis se puhe:

Hyvät Ystävät

Tarkoitukseni oli pitää tässä tilaisuudessa hieman laajempi puhe, mutta ehkä näin pikkujouluhengessä siirrän pidemmät puheet tulevaisuuteen, sillä tänään meillä on tilaisuus hengähtää ja olla ylpeitä kuluneen vuoden saavutuksistamme. Tuon kuitenkin esille hieman ajatuksiani yhteisestä vuodestamme.

Meillä on takana vauhdikas vuosi, takana on niin eduskuntavaalit, monien paikallisyhdistysten perustaminen ja monen monituista eri tapahtumaa. Noin vuosi sitten suunnittelimme kuinka saamme aikaan parhaan mahdollisen tuloksen eduskuntavaaleissa ja kasailimme telttaa paukkupakkasilla Kuopion torilla. Juttujamme ei lehdissä näkynyt eikä jalansijaa nuortenliitossa liiemmin ollut.

Hyvät Ystävät

Rohkenen väittää että järjestönä olemme tällä hetkellä vahvempia kuin koskaan kuluvalla vuosituhannella. Joukkomme ovat vahvistuneet jo viimeisenä kahtena vuotena peräkkäin ja ei ole syytä olettaa että ottaisimme takapakkia tulevaisuudessakaan. Kasvu ei kuitenkaan tule ilmaiseksi, se tarvitsee meidän kaikkien panosta ja sitoutumista niihin tehtäviin joihin olemme pyrkineet ja joihin meidät on valittu.

Myös tuhatkunnan toiminnan elvyttämisestä on keskusteltu. Emme saa sortua keskinäiseen kinasteluun siitä mihin järjestöön kuulumme, sillä olemmehan silti kaikki Kokoomuslaisia. Yhteistyö henkilöiden välillä ei varmasti tule tulevaisuudessakaan muuttumaan, ainoastaan nimikkeet ja tittelit – ja ne eivät ole järjestötyön itseisarvo. Kokoomuksen perussanoma on: kaikki työ on arvokasta, ja sama sanoma pätee erityisesti järjestötyössä.

Ensi vuonna meillä on enemmän vastuuta kuin koskaan. Pohjois-Savo on edustettuna niin Kokoomuksen nuortenliiton liittohallituksessa kuin Tuhatkunnan liittohallituksessa, toivottavasti myös erittäin vahvasti ylioppilaskunnassa. Myös paikallisessa Kokoomuksessa vastuumme tulee kasvamaan ensi vuonna. Tulevaisuudessa tulemme olemaan entistä aktiivisempia ja uskottavampia toimijoita niin nuortenliitossa, tuhatkunnassa kuin ylioppilaskunnassakin. Tämä työ on erityisen tärkeätä sillä muuten jakamamme Pohjoissavolainen arvomaailma jää ainoastaan meidän omaksi iloksi.

Täytyy myöntää että arvomme tuntuvat jäävän pieneksi marginaaliryhmäksi Kokoomuslaisten nuorten keskuudessa. Tästä ei kuitenkaan tule lannistua vaan pysyä vahvana ja pyrkiä toteuttamaan omia päämääriämme pitkäjänteisesti. Tätä työtä emme voi tehdä yksin vaan tarvitsemme avuksi myös toisia arvoja korostavien Kokoomuslaisten tukea. Politiikassa ei oppositiosta useinkaan saa aikaan kovinkaan paljoa, pienenä piirinä meidän tuleekin istua niissä pöydissä missä päätökset tehdään.

Vaikka vastakaikua ei aina kovinkaan paljon ajamillemme asioille tule voimme aina pitää mielessä että itse Kokoomuksen periaateohjelma on meidän näköisemme, se luo toivoa ja siellä mainitaan myös sana välittäminen, sana jota kokoomusnuorten liittokokouksessa puheessaan käytti ainoastaan minä ja yksi valittu varapuheenjohtaja.

Hyvät Ystävät

Kiitoksia luottamuksestanne, että saan jatkaa aloittamaani työtä myös ensi vuonna. Kiitoksia Miia työpanoksestasi ja iloisuudestasi jonka olet tuonut toimintaamme. Kiitoksia kaikki te jotka teitte ahkerasti vaalityötä ja kiitoksia teille kaikille että olette täällä tänään näin runsaslukuisena ja joulumielellä. Nostakaamme malja toivolle, ystävyydelle ja ennen kaikkea meille Pohjoissavolaisille isänmaan toivoille.

Korsetit narikkaan?

2006-08-27T16:10:00.000-07:00

Ilmastonmuutos on vakava asia. Sen estämisen nimissä voi oikeuttaa mitä älyttömämpiä ideoita (TJEU: päästökauppa). Vaan itse haluaisin puuttua asiaan, joka minua kaikkein eniten huolestuttaa ilmastomuutoksesta puhuttaessa. Gootit, kuinka heidän käy? Kuinka tämä melankolinen, mustiin pukeutuva ja hedonistinen kansa tulee selviytymään tästä maapalloa järisyttävästä murroksesta?

Gootit sanovat, että gootiksi synnytään. Rohkenen olla erimieltä. Oma teoriani on, että ura goottina valitaan/siihen ajaudutaan noin 13-15 vuoden iässä ja tähän valintaan vaikuttaa oman yläasteen goottikanta. Suomessa gootismi on helppo valinta, sillä onhan suomalainen goottimusiikki huomattavasti menevämpää kuin suomalainen rap-musiikki. Myös pitkä ja synkkä talvi on merkittävä tekijä. Kukapa nyt Bob Marleytä tammikuussa kuuntelisi?

Vaan kuinkas sitten goottien käy kun riistäjät* ilmastoa tarpeeksi ovat saastuttaneet. Mennyt kesä, joka oli lämpimin vuosiin (selvästi ilmastonmuutoksen ja riistäjien* aikaansaannos) on varmasti patistanut viemään lateksihousut kirpputorille ja luovuttamaan korsetin lopullisesti äitin ja isin mökkireissujen virikkeeksi. Jos lämpimät kesät jatkuvat ja goottikanta ei uusiudu riittämiin ovat gootit todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Uskoisin, että kolme yhtä lämmintä kesää kuin edellinen olisi kohtalokas monen pienen kunnan goottikannalle.

Näin ei voi siis jatkua! Gootit ovat rikkaus. Mitä olisi käyskentely kaupungilla ilman, että voisi ihmetellä 10cm lantion omistavia neitoja ja heidän poikaystäviään, joiden kengät ulottuvat napaan saakka. Baareissa käynti menettäisi jännityksensä, ellei ole niitä tuhansia piikkejä mitä tulisi varoa ja mikä pahinta emme enää saisi nauttia niin hienoista bändin nimistä kuin: The 69 eyes!

Nyt siis kaikki vastustamaan ilmastonmuutosta ja polttamaan turvevoimaloita & makasiineja ympäri Suomen maan!

*) Riistäjät (c): Kuopion Energia, Tuupovaaran lämpö, Suonenjoen turvevoimala ja Nakkilan konepaja Oy.