Liiton kehittämisestä

Ajattelin kantaa korteni kekoon liiton kehittämiskeskusteluun, vaikkakin pidän näiden asioiden puimista julkisissa blogeissa hieman vastenmielisenä. Listaan nyt muutamia näkemiäni ongelmia ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.

1. Työryhmät

Tämän vuoden malli on ollut kaikin puolin huono ratkaisu. On perustettu epämääräisiä ryhmiä, joilla ei ole oikein mitään selkeää tehtävää, johtajaa saatikka vastuuta. Mielestäni työryhmille tuleekin antaa selvä tehtävä kun sellainen perustetaan. Lisäksi ryhmien koostumus tulee miettiä niin, että niihin saadaan parhaat voimamme ja asiasta oikeasti kiinnostuneita ihmisiä.

Seuraavalle vuodelle voisi muodostaa esimerkiksi seuraavat työryhmät: kuntatyöryhmä, taloustyöryhmä ja koulutuspoliittinen työryhmä. Kuntatyöryhmän vetäjä olisi vähintäänkin valtuutettu jossain kaupungissa tai kunnassa. Loput jäsenet koottaisiin valtuutetuista, kunnallisella sektorilla toimivista jäsenistä tai muuten ansioituneista kunnallispoliittisista toimijoista. Työryhmän tehtävänä olisi yksinkertaisesti luoda pohja kunnallispoliittiselle ohjelmalle ja antaa ehdotuksia Paras-hankkeen eteenpäinviemiseksi. Tämän dokumentin työryhmä olisi velvollinen luovuttamaan liittohallitukselle, joka voisi käyttää sitä pohjana kunnallispoliittisissa avauksissaan. Liitto myös antaisi työryhmälle sen vertaa rahaa käyttöön, että matkakustannukset kokouksista saadaan katettua.

Taloustyöryhmä pohtisi kuinka selviämme taantuman aiheuttamasta velkataakasta, joka meidän sukupolven niskaan on kaatumassa. Työryhmään pyrittäisiin etsimään substanssiosaamista kattavasti eri aloilta, niin yksityiselle sektorille suuntautuneesta jäsenistöstä kuin julkisella puolella talouden kanssa tekemisessä olevista jäsenistä.

Koulutuspoliittisen työryhmän tehtävänä olisi muodosta näkemys Kokoomusnuorten koulutuspoliittisesta mallista, joka Suomessa vallitsisi 5-10 vuoden kuluttua. Tähän työryhmään tulisi substanssia löytyä erittäin paljon jäsenistöstämme. Tarvittaisiin edustusta tasamäärin joka koulutusasteelta ja mahdollisesti ihmisistä, jotka ovat joissain koulutukseen liittyvissä luottamustoimissa tai vaihtoehtoisesti töissä koulutuksen parissa.

Tämä malli ei tarkoita että työryhmät olisivat suljettuja kuppikerhoja, mutta parhaan mahdollisen kokoonpanon aikaansaamiseksi joudutaan usein tekemään työtä. Lisäksi työryhmän toimintakyky kärsii sen kasvaessa liian suureksi. Työryhmiä voidaan perustaa niiden asioiden pohjalta, jotka näemme liittona tärkeinä. Tärkeää on myös osata vaatia tuloksia näiltä työryhmiltä. Innostusta tulisi riittää, sillä näiden kautta vaikuttaminen tulisi olemaan varsin konkreettista.

2. Liittovaltuusto

Kannatan lämpimästi liittovaltuuston perustamista liittohallituksen ohelle. Liittovaltuusto koostuisi 25 edustajasta ja valtasuhteet määräytyisivät piirien koon mukaan, kuitenkin niin että jokaisella piirillä on aina vähintään yksi edustaja liittovaltuustossa. Ja ei, en ole laskenut mitenkä valtasuhteet jakautuisivat, eikä se minua kiinnosta.

Liittovaltuuston tehtäviä olisi esimerkiksi valita työryhmät ja kenties valvoa niiden toimintaa hallituksen kanssa, lisäksi liittohallituksen sparraaminen ja keskustelun herättely olisivat oleellinen osa liittovaltuuston toimintaa. Tärkein tehtävä liittovaltuustolla olisi kuitenkin sen kasvattava tehtävä ja toiminta foorumina, jossa puidaan niin poliittisia kuin järjestöllisiä asioita. Kasvattavalla tehtävällä tarkoitan tässä sitä, että ennen liittohallitukseen menemistä olisi paikka näyttää kyntensä liiton tasolla, sekä verkostoitua muiden kanssa.

Liittovaltuusto kokoontuisi pari – kolme kertaa vuodessa, joten liiton taloutta se tuskin kaataisi. Tällä järjestelyllä myös taattaisiin kontaktipinta kaikille piireille liiton toimintaan, sillä maakunnille on pääsääntöisesti ollut tärkeätä edus liittohallituksessa, mikä onkin varsin ymmärrettävää, sillä harvassa maakunnassa on kansaedustajien avustajia tai muuta järjestöväkeä. Tämä puolestaan varmasti laukaisi nykyisiä jännitteitä liiton sisällä.

3. Liittohallitus

Liittohallituksen suurin ongelma on mielestäni sen koko: 1 + 2 + 10. Se on liian suuri jotta se pystyisi tehokkaaseen toimintaan. Varsinkin nykyisellä, varsin konsensushakuisella linjalla, on päätöksenteko lähes mahdotonta. Lisäksi valitettavan moni lähtee liittohallitukseen varsin nuorena, vaikkei välttämättä ole vielä täysin valmiina saappaisiin, jotka liittohallitusedustajan tulee täyttää.

Liittohallituksen kooksi riittäisi mielestäni varsin hyvin 1 + 1 + 5. Tärkeintä tässä uudistuksessa olisi se, että liittohallitukseen pyrkivällä tulisi olla tukea varsin laajalta alueelta liiton sisällä, enää yhden piirin äänet eivät takaisi jokavuotista kiintiölihapaikkaa. Liittovaltuusto toimisi tässä hyvänä areenana ehdokkaille, jotka saisivat näyttää kykynsä. Väitän että tällä järjestelyllä saisimme valittua järjestömme parhaat kyvyt liittomme johtoon.

Lisäksi liittohallituksen kokouksissa tulisi edustajien lisäksi olla paikalla pääsihteeri. En näe mitään syytä, että työntekijät ovat läsnä kaikissa päätöksissä, joita liittohallitus tekee. Mitä lisäarvoa se tuo? Ja en tiedä yhtään yritystä jossa yrityksen hallituksen kokouksessa on myös alaiset paikalla.

4. Työntekijäpolitiikka

Nyt kun olen toiminut vuoden päivät henkilöstöpäällikkönä, olen oppinut katsomaan työntekijäpolitiikkaamme hieman analyyttisemmin kuin opiskeluaikoina. Tarvitsisimme ehdottomasti työnkuvien selkeyttämistä ja erityisesti piirisihteereille selkeän koulutusjärjestelmän, jolla uudet työntekijät saadaan nopeasti ajettua sisään toimintamalleihimme. Myös työsuhteiden pituudet tulee suunnitella vaalikausien mukaan ja pitää niiden pituudet kurissa. Järjestömme työpaikat eivät missään nimessä ole eläkevirkoja, vaan väliaikaisia ponnahduslautoja, joissa hyvin pärjäämällä voi jatkaa eteenpäin virkamies- tai poliitikkourallaan.

Piirisihteereiden osalta on syytä ottaa tarkasti huomiaan piirien erityiset piirteet ja näihin vastaukset yleensä löytyy juuri kyseisestä piiristä, ei keskustoimistolta. Piirisihteereiden toimintaa tulee aktiivisesti seurata myös liittotasolta, jos piirihallitus ei siihen itse tarpeeksi hyvin kykene.

--

Tässä vain osa ajatuksistani joita olen pohtinut liiton kehittämisen kannalta. Organisaation kehittäminen ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan väline, jotta voimme toteuttaa oikeaa tehtäväämme. Ehdottamani järjestelmän kautta meillä olisi tarjota selkeä vaikuttamiskanava 30 - 40 innokkaimmallamme jäsenelle liittotasolla, ja samalla voisimme parantaa tärkeimmän poliittisen elimemme, eli hallituksen toimintakykyä. Aion myös valmistella tästä mallista liittokokousaloitteen ja toivon että asian tiimoilta käytäisiin hyvä keskustelu liittokokouksessa. Toivoisinkin kommentteja ja parannusehdotuksia ehdottamaani malliin.