Suo - tuo maaperän persreikä, tuottaa metaania eikä siihen liittyvistä asioista ole sopiva puhua. Meillä Suomessa tätä joutomaata on ainoastaan noin 10 miljoonaa hehtaaria, eli neljännes koko maapinta-alastamme. Suolla on kolme järkevää käyttötapaa: Nostaa turvetta, tehdä siitä järvi tai metsittää suo. Suomessa on kuitenkin päätetty valita lakkojen poiminta ja suopotkupallo, tosin on vain ajan kysymys milloin nämäkin aktiviteetit kielletään luonnonsuojelun nimissä.
Viime keskiviikkona tuli riemu-uutinen kaikille helsinkiläisille punaviherhipeille, kun kerrottiin, ettei uuteen vesilakiin tule ns. Vuotos-pykälää. Eli pykälää, jolla voitaisiin kiertää tuomioistuinten päätös kansallisesti tärkeissä kysymyksissä. Näin ollen Vuotos-hanketta saatiin jälleen lykättyä ainakin vuoteen 2011 saakka. Eikö juuri nyt olisi ollut hedelmällinen aika aloittaa keskustelu Vuotoksen rakentamisesta? Lama kolkuttelee oven takana, ja elvytystä kaivataan. Vaan ei, tehdään päätökset vasta sitten kun meillä on turpeet housuissa!
Olen ollut Vuotoksen rakentamisen vankkumaton kannattaja jo viisivuotiaasta lähtien, jolloin vierailin tuolla ”kauniilla” seudulla. Veikkaan että monikaan Vuotoksen luotoarvoista ja ainutlaatuisuudesta vauhkoava ei ole paikanpäällä vaivautunut vierailemaan. Itse muistan paikasta sen verran, että siellä oli sitä rämettä, ja sitten sitä rämettä oli vielä vähän lisääkin. Muuta ei näkynyt. Suomi on täynnä tuota samaa kansallismaisemaa Iisalmesta Kemijärvelle saakka, mutta on vaan päätetty, että juuri tämä paikka on se johon ei saa koskea, sehän on kuitenkin 2 ‰ soistamme!
Vuotos tuottaisi energiaa 35MW, mutta alajuoksulle tuottamine yhteisvaikutuksineen energian määrä nousee 100 -120 MW. Määrä vastaa noin 0,5 % prosenttia Suomen energian tarpeesta. Tärkeintä Vuotoksessa ei kuitenkaan ole sen tuottaman energian määrä, vaan sen laatu. Vesivoima on ns. säätövoimaa, jolla voidaan tasoittaa energian kulutuspiikkejä. Tämä laskee energian hintaa, sekä vähentää fossiilisten vaihtoehtojen käyttöä. Lisäksi Vuotoksen tuomat välilliset hyödyt paikallisille kunnille kiinteistöverojen ja muiden verotulojen kautta ja paikallisia työllistävä vaikutus olisivat varmasti mukava lisä kovia kokeneelle Itä-Lapille.
---
Turpeesta puhuttaessa emme toki voi syyttää ainoastaan poliitikkojamme. Tämän oman ruskean kultamme mitättömäksi tekemisestä saamme kiittää EU:n ympäristöpoliittisia määritelmiä, jossa turve luokiteltiin hitaasti uusiutuvaksi luonnonvarakasi, eli johonkin kivihiilen ja puun hämärään välimaastoon sijoittuvaksi energian lähteeksi. EU:n tasolla turve onkin toki helppo määritellä pahaksi, sillä turvetta jäsenmaiden alueelta löytyy lähinnä Suomesta ja Irlannista, ei liiemmin Saksasta tai Ranskasta. Määritelmää tehtäessä unohdettiin myös täysin tuotantoon muutetun suon jälkikäyttö, joka on yleensä metsittäminen, vaikkakin tämä on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia.
Vaikkakin turpeesta tehtiin päästökaupan myötä kohtuuttoman kallista, käytetään sitä silti Suomessa kiitettävissä määrin. Muun muassa Kuopiossa päätettiin pari vuotta sitten, että Kuopion Haapaniemen voimalaa kehitettään nimenomaan käyttämään turvetta, jätteen polttamisen sijaan. Miksi näin, vaikka tiedettiin että turve on kallis energiamuoto ja jätteen polttaminen olisi edullisempaa niin kuluttajan kuin ympäristönkin kannalta? Kerron seuraavaksi oman, ei mihinkään pohjautuvan salaliittoteorian aiheesta.
Kuopion Energia on liikelaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Kuopioon. Jätekukko on puolestaan liikelaitos, joka vastaa Kuopion jätehuollosta, tulot perustuvat asukkaiden maksamiin jätemaksuihin. Vapo Oy puolestaan tuottaa turvetta, jota se myy Kuopion Energialle. Kuopion Energialle syntyy tarve uudistaa omaa voimalaitostaan vastaamaan lisääntynyttä kysyntää. Vaihtoehdoiksi otetaan turve ja jätteiden polttaminen. Kuopion Energia vakuuttaa kaupungin johdon siitä, että turve on paras vaihtoehto, sillä tarvittavaa teknologiaa jätteiden polttamiseen ei vielä ole, vaikkakin samaan aikaan lähes kaikki jätteet käytetään energian tuottamiseen Saksassa ja Ruotsissa, sekä muualla Suomessa on rakenteilla useita jätteenpolttolaitoksia. Kaupungin johto hyväksyy selityksen ja jätteiden polttaminen hylätään vaihtoehtona – samahan se on millä se sähkö tuotetaan. Vai onko?
Kaikki tiedämme että teknologia jätteiden polttamiseen on käytettävissä ja turve on kallista, mutta miksi ihmeessä silti halutaan torpata tämä vaihtoehto? Itse Kuopion Energialle lienee sama millä se energian tuottaa, mutta entä Jätekukko ja Vapo? Turpeen käyttö jätteiden sijaan on nimittäin näiden molempien etu: Vapon hyötyä ei tarvinne selittää, mutta myös Jätekukko hyötyy, kun sen jätteitä ei polteta, sillä muuten se joutuisi kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa jätteiden myynnistä Kuopion Energialle. Jätekukollahan on vakaa tilanne jätteiden huollossa jo nyt, joten miksi mennä muuttamaan toimivaa liikeideaa?
Uskonkin että näiden kolmen toimijan kesken on tehty kultainen kädenpuristus, että jätteiden polttaminen tulee estää Kuopiossa. Kuopion Energian johto sumuttaa päättäjät ja Vapo sekä Jätekukko tarjoavat konjakit. Myöskään kaupungin talouteen moinen järjestely sopii vallan mainiosti, sillä onhan sillä silloin kaksi hyvin tuottavaa liikelaitosta. Ainoa häviäjä on Kuopion asukas, joka joutuu maksamaan omasta pussistaan kallista sähkölaskua ja jätteidenhuoltomaksua, kun vaihtoehtona olisi ollut halvempi sähkölasku ja kilpailu siitä mikä yhtiö kantaa halvimmalla roskasi voimalaitokseen. Miten tarina olisi päättynyt, ellei Jätekukko ja Kuopion Energia olisi itsenäisiä liikelaitoksia, vaan kaupungin yksiköitä, joiden tarkoitus olisi palvella Kuopiolaisia?
0 comments:
Post a Comment